Puhujat ja esiintyjät


Teemu Mäki

Teemu Mäki on monialainen taiteilija, teatteriohjaaja ja tutkija, joka on tehnyt teoksia niin kuvataiteen, teatterin, kirjallisuuden, elokuvien kuin tanssinkin parissa. Lisäksi hän on kuvataiteen tohtori ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja. Taide merkitsee Mäelle hänen omien sanojensa mukaan filosofian ja politiikan laajinta, joustavinta ja kokonaisvaltaisinta muotoa.

Lue Teemu Mäen haastattelu tästä!

Teemu Mäki

Sina Saberi

Sina Saberi on iranilainen tanssija ja koreografi, joka on joutunut työskentelemään vuosia suljettujen ovien takana, sillä Iranissa tanssi ei ole sallittu taidemuoto. Silti Saberi jatkaa työtään kotimaassaan – pakottava tarve tanssia ja tehdä tanssia ajaa hänet ottamaan riskejä. Saberin elämänmittaisena tehtävänä on tutkia sitä, mitä iranilainen tanssi voisi olla, jos se ei olisi ollut kielletty taidemuoto vuosikymmenien ajan.

Saberi on opiskellut yliopistossa kirjallisuutta ja on viralliselta koulutukseltaan englanninkielen opettaja. Hän on työskennellyt myös YK:n pakolaisosastolla tiedottajana. Tanssin pariin hän löysi tiensä teatterin ja iranilaisen underground-tanssija, koreografi ja teatteriohjaaja Atefah Tehranin kautta. Koreografina Saberi on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien.

Lue Sina Saberin haastattelu tästä!

Sina Saberi

Kuva: Kimia Rahzogar

Arla Salo

Arla Salo on äänenkäytön kouluttaja, muusikko ja musiikkipedagogi. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista lähtökohdista tulevien äänenkäyttäjien kohtaamisesta: laulajien, puhetyöläisien, tanssijoiden, esiintyjien ja harrastajien. Koulutukseltaan Salo on musiikkikasvattaja ja musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaaja. Lisäksi hän opiskelee Lontoossa Estill Voice Training-opettajaksi (CMT). Menetelmän avulla Salo pystyy ohjaamaan äänenkäyttöä terveeseen ja kestävään lopputulokseen.

Arla Salo

Jouni Backman

Jouni Backman on Sitran vanhempi neuvonantaja. Hän oli kansanedustajana 24 vuotta, joista kaksi vaalikautta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Lipposen hallituksissa hän toimi hallintoministerinä ja ympäristöministerinä. Hän on johtanut muun muassa Työväen Sivistysliittoa ja Nuori Suomi ry:tä sekä toiminut useiden yritysten, säätiöiden ja yhdistysten luottamustehtävissä, muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlien hallinnossa vuodesta 1991.

Jouni Backman

Kuva: Miika Pirinen

Liisa Hyssälä

Liisa Hyssälä on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteiden maisteri. Hän on toiminut vuoden 2017 alusta Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa vanhempana neuvonantajana. Ennen tätä Hyssälä toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2010–2016.

Hyssälä oli kansanedustajana vuosina 1995–2010, joista hän hoiti sosiaali- ja terveysministerin salkkua vuosina 2007–2010 ja peruspalveluministerin salkkua vuosina 2003–2007. Hyssälä teki myös akateemisen uran opettajana ja tutkijana 1980- ja 90-luvuilla Turun yliopistossa.

Liisa Hyssälä

Kuva: Miika Pirinen

Vaikuttajapuheenvuorot


Maryan Abdulkarim

Maryan Abdulkarim on yhteiskunnallinen aktivisti ja feministi, joka on toiminut muun muassa Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntijana. Hän kuuluu myös AntirasismiX-verkoston perustajiin. Abdulkarimin yhdessä Eveliina Talvitien kanssa kirjoittama Noin kymmenen myyttiä feminismistä ilmestyy keväällä 2018.

Frank Johansson

VTM Frank Johansson on ollut ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston palveluksessa 27 vuotta. Vuosina 1990–1996 tiedottajana ja keväästä 1996 saakka toiminnanjohtajana. Ennen Amnestyyn tuloa hän työskenteli ulkomaantoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja Dagens Nyheter -lehdessä sekä vapaana toimittajan Afrikassa.

Amnestyn kautta Johansson on vieraillut 37 maassa ja kohta 20 vuoden ajan osallistunut järjestön kansainväliseen päätöksentekoon erilaisten työryhmäjäsenyyksien, osaston johtajien kokousten ja järjestön kansainvälisen edustajainkokousten kautta. Hän on myös osallistunut Amnestyn raporttien julkistuksiin, tutkimusmatkoihin ja lobbausvierailuihin Keniassa, Nepalissa ja Venäjällä. Suomen Amnestyn toiminnanjohtajana Johansson osallistuu näkyvästi julkiseen keskusteluun niin median kuin erilaisten luentojen ja esiintymisten kautta.

Vuonna 2007 Johansson pyrki virkavapaalla ollessaan eduskuntaan. Eduskunnan ovet eivät sillä kertaa auenneet, mutta sen sijaan Johansson suoritti opintonsa päätökseen ja tutustui sitä kautta syvemmin oman alansa (media, kansainvälinen politiikka, kehitystutkimus, ihmisoikeudet) akateemiseen tutkimukseen. Opintojen aikana syntynyt kiinnostus alaan kriittisesti suhtautuvaan tutkimukseen on nyt poikinut kaksi kirjaa. Vuonna 2013 ilmestyi hänen toimittamansa Hyvän tekeminen ja valta ja 2017 hänen kirjoittamansa Hyvän tekemisen markkinat.

Vapaa-aikanaan Johansson lukee, katsoo jalkapalloa ja tekee ruokaa sekä viettää aikaansa hoitaen kakkoskotiaan Pohjois-Raaseporissa.

Frank Johansson

Seija Lukkala

Seija Lukkala on tekstiilien kiertotalouden uranuurtaja, Globe Hope Oy:n perustaja (2003), toimitusjohtaja, suunnittelija ja visionääri. Lukkala ottaa laajasti kantaa kiperiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutos,  pakolaisuus, luonnonvarat ja kulutus. Tämän ajan matkasaarnaaja herättelee yksilön vapautta ja vastuuta, eettisyyttä ja ekologisuutta. Taiteen kokemukset ravitsevat ja avaavat näköaloja. Voiko taiteen kulutus vähentää materialistista kulutusta?

Seija Lukkala

Hannu Oskala

Hannu Oskala on freelance-muusikko, musiikin maisteri, pelimanni sekä kuntapoliitikko ja vaikuttaja. Muusikkona hän on toiminut muun muassa Tanssiteatteri Minimin, Tanssiteatteri Hurjaruuthin ja Tanssiteatteri Raatikon teoksissa.

Oskalalla on useita luottamustoimia: hän on muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, Uudenmaan maakuntavaltuuston sekä Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen. Oskala on toiminut Helsingin Vihreiden puheenjohtajana vuodesta 2012 ja Suomalaisen barokkiorkesterin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Hän uskoo, että maailma on yhä pelastettavissa politiikan avulla.

Anni Valtonen

Anni Valtonen on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko. Hän työskentelee tällä hetkellä Kepa ry:n julkaiseman Maailman Kuvalehden päätoimittajana ja kirjoittaa kirjallisuuskritiikkejä Helsingin Sanomiin.

2000-luvulla Valtonen työskenteli Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa vastuualueenaan tanssitaide. Hän on avustanut useita suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä yli kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa aikana.

Vuonna 2014 Valtonen teki kaksikulttuurisia perheitä esittelevän kirjan Uusia suomalaisia (Like) yhdessä valokuvaaja Milka Alasen kanssa. Nyt työn alla on omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kirja, joka käsittelee Kolumbiaa. Valtosen tekemisiä yhdistää ajattelu yhdestä yhteisestä maailmasta ja globaalista vastuusta. Eletyt vuodet eri puolilla Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa ovat antaneet arvokasta perspektiiviä nykyiseen työhön.

Anni Valtonen

Kiertoliike-taiteilijat


Diina Bukareva

Diina Bukareva on tamperelainen itsenäisesti ja vaihtuvissa työryhmissä vaikuttava tanssitaiteilija. Työssään hänen huomionsa kiinnittyy kehon kulttuuriseen diskurssiin, kehollisuudelle herkistymiseen, intertekstuaalisuuteen ja kokemuksen välittömyyteen. Taiteilijan tärkeimmäksi tehtäväksi Bukareva katsoo tilan ja mahdollisuuksien luomisen ajattelulle.

Diina Bukareva

Inka-Leea Hakkarainen

Inka-Leea Hakkarainen on kuopiolainen tanssi- ja yhteisötaiteilija. Hakkarainen on aiemmin muun muassa tehnyt töitä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa Onko tässä jotain tärkeää -projektissa, ravistellut Jyväskylän paikallisliikenteen bussiasiakkaita tavallisesta arjesta irti Tanssitehtaan avulla ja kuljettanut yleisöä virtuaalitodellisuudesta pornokauppaan ja Kuopion torin lävitse osana 16GB-kaupunkiseikkailua.

Tällä hetkellä Hakkarainen toimii yhteisötaiteilijana Kuopion tyttöjen talolla ja kiertää lapsille suunnatun teoksensa RUMIS kanssa ympäri Pohjois-Savoa. Hakkarainen haluaa työllään avata tanssitaidetta yhä suuremmalle yleisöpohjalle ja tuoda teokset perinteisestä teatteritilasta sinne, missä ihmiset ovat eli koteihin, toreille ja turuille kommunikoimaan sen kuuluisan tolkun ihmisen kanssa.

Inka-Leea Hakkarainen

Kuva: Antti Ahonen

Hanna Kahrola

Hanna Kahrola on tamperelainen tanssitaiteilija, jolla on kokemusta koreografisista prosesseista. Kahrola on työskennellyt esiintyjänä, opettajana sekä taiteen tuottajana ja fasilitaattorina. Työssään taiteilijana hän painottaa yhteiskunnallisia ja ihmisyyttä koskevia aiheita. Taiteellisina työkaluina toimivat usein liikeimprovisaatio, kompositiotehtävät, paikkasidonnaisuus ja vuoropuhelu muiden taiteenalojen kanssa.

Julkiset ja yhteiset tilat kiinnostavat taiteen näyttämönä ja työstämisympäristönä. Kahrola on esiintynyt ja kollaboroinut tanssi-, teatteri-, kuvataide- ja monitaideproduktioissa Suomessa ja Pohjoismaissa. Viimeisimpiä teoksia ovat kollektiivinen ja lopunaikainen Epilogi-teos metsään sekä aborttia ja eutanasiaa käsittelevä sooloteos Välissä.

Hanna Kahrola

Kuva: Mirva Holappa

Mira Kautto

Mira Kautto on jyväskyläläislähtöinen tanssitaiteilija, joka on työskennellyt tanssin kanssa laajasti erilaisissa rooleissa ja ympäristöissä. Kautto on tehnyt esityksiä vuodesta 2010 lähtien monimuotoisissa työryhmissä. Hän suhtautuu intohimoisesti erilaisiin kollegiaalisiin työympäristöihin ja unelmoi keskustelua ja kokeellisuutta tukevista tiloista ja tilanteista.

Oman taiteellisen työnsä lisäksi Kautto toimii turkulaisen Ehkä-tuotannon taiteellisessa työryhmässä sekä on osa Esitysradiota, joka julkaisee editoimattomia podcasteja ajankohtaisten esitysten tekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista.

Mira Kautto

Kuva: Hamish MacPherson

Hanna Korhonen

Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi valmistunut Hanna Korhonen on työskennellyt tanssijana, koreografina ja ohjaustehtävissä 13 vuotta pääkaupunkiseudulla ja viimeiset 6 vuotta Seinäjoella ja Pohjanmaalla sekä valtakunnallisesti. Vuosina 2013–2016 Korhonen toimi yleisötyön läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa Pohjanmaalla. Tällä hetkellä Korhonen jatkaa työtään erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä ja tanssitaiteilijana toteuttaen esittävän taiteen projekteja niin näyttämökonseptiin kuin uusiin, erilaisiin ympäristöihin.

Hanna Korhosen teokset ovat usein poikkitaiteellisia yhteistöitä muiden taiteilijoiden kanssa. Aiemmissa töissä lähtökohtina ovat olleet mm. runotekstin ja tanssin suhde, livemusiikin ja äänisuunnittelun mahdollisuudet, kehosuhde ja vallankäytön teemat. Korhonen on kiinnostunut läsnäolevasta, aidosta, raa’an rehellisestä kehosta. Tärkeää on hengitys, kokonaisvaltainen liike ja tunteiden kehollistaminen. Teoksissa ollaan usein katsojan lähellä, suorassa kontaktissa, yhteisessä jaetussa hetkessä.

Hanna Korhonen

Kuva: Kari Sunnari

Kati Raatikainen

Kati Raatikainen on helsinkiläinen koreografi ja esitystaiteilija. Keskeistä hänen työssään on pyrkimys ihmiskeskeisen maailmankuvan laajentamiseen sekä elämän eri ilmiöiden yhteenkietoutuneen olemuksen äärellä oleilu. Raatikaisen esitykset ovat hakeneet muotoaan niin näyttämöllä, museoissa kuin kaupunkitilassa, ja hänen koreografiansa saattavat ilmentyä niin kehojen liikkeessä kuin katsoja-kokijan hienovaraisissa havainnoissa. Raatikaista ajaa eteen päin halu olla jatkuvassa uudelleen koreografioitumisen tilassa, jossa yhteiskuntaa ja ekologisia suhteita voitaisiin hitaasti olla määrittämässä uudelleen.

Mielekkäintä Raatikaiselle on pitkäkestoinen kollektiiveissa työskentely, tästä äärimmäisenä esimerkkinä Selfies-ryhmän vuonna 2013 alkanut elämänmittainen esityssarja, jota on esitetty muun muassa Urb 16 -festivaalilla. Muista tärkeistä projekteista ja esityksistä mainittakoon yhteistyössä eri useiden taiteilijoiden kanssa syntyneet esineiden esitysinstallaatio bodies/objects 2015, Yhteis(ty)ö Uuden tanssin keskus Zodiakissa 2016, Ei-inhimillinen saareke Todellisuuden tutkimuskeskuksessa 20162017 sekä muovisessa kuplateltassa tapahtuva Acts of care 2017.

Kati Raatikainen

Tanja Råman

Tanja Råman on koreografi-tanssija, yleishyödyllisen tanssi/teknologia yhteisön TaikaBox ry:n taiteellinen johtaja, tanssinopettaja, kranio-sakraaliterapeutti sekä kyläaktiivi ja mahdollistaja. Tanja on Iso-Britanniassa opiskellut ja siellä 18 vuotta uraansa kehittänyt tanssin monitoimija. Hän muutti takaisin Suomeen vuonna 2015 ja asuu nykyisin Oulussa. Koreografina ja esiintyjänä häntä kiinnostavat liikkeen ja uuden teknologian suhde, teknologian asettamat koreografiset haasteet sekä sen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Hän näkee teknologian orgaanisena ja elävänä kehollisen ilmaisun jatkeena. Tanjan työskentelyä ohjailee myös ajatus siitä, että tanssi kuuluu kaikille. Uutta teknologiaa hyödyntämällä hän pyrkii luomaan ihmisille uusia tapoja kohdata ja kokea tanssia. Råman luo hankkeita näyttämöille, julkisiin tiloihin sekä yhteisön eri ryhmille sähköisiä viestimiä käyttäen.

Tanja Råman

Annastiina Saastamoinen

Annastiina Saastamoinen on Oulunsalosta Turkuun sijoittunut tanssitaiteilija, yhteisötanssin ja soveltavan tanssin tekijä sekä fysioterapeutti. Hän on liikkeen moninkertainen tutkija, joka valmistui Turun konservatoriolta tanssijaksi vuonna 2008. Freelancetaiteilijana hän työskentelee ihmisyyden keskiössä, kysyen ihmisyyden kysymyksiä yhteisöissä ja itseltään taiteilijana. Saastamoisen taide on ihmisiä lähellä, se tapahtuu joko koreografisesti suunniteltuna, tässä ja nyt, yhteisöjen sisälle suljettuna tai kaikkien kysymystä pohdiskelevien näkösällä. Vahva periaate on, että taide kuuluu kaikille ja kaikki ihmiset ovat kehollisia, liikkeellisiä eli siis tanssillisia.

Saastamoinen haluaa vaikuttaa taiteellaan. Vuonna 2016 hän toteutti tämän halun pohjalta yksinäisyydestä kertovan sooloteoksen Koska ei ole ketään. Taiteen saatavuutta lisätäkseen hän on tehnyt Läntisen tanssin aluekeskuksen Tanssivan kortin Satariemu, joka sopii  jokaiseen tilaan ja tilaisuuteen. Läntisen tanssin tuotannossa hän kiersi kolme vuotta Kesäkulkurina toisten tanssitaiteilijoiden ja heidän kanssaan luomien koreografioiden kanssa, tuoden tanssia koko Varsinais-Suomeen. Saastamoinen on toteuttanut esityksiä yksin ja kollegoiden kanssa sekä Turussa että kotikonnuillaan Oulunsalossa ja tanssinut myös muiden teoksissa. Taiteen rajat eivät rajoita Saastamoista ja tätä periaatetta hän toteuttaa myös sydäntään lähellä olevassa soveltavassa taiteessa ja yhteisötaiteessa, erityisesti nuorten parissa.

Annastiina Saastamoinen

Moderaattorit


Maire Karuvuori

Maire Karuvuori on performanssitaiteilija, tuottaja ja kirjoittaja ulkosaaristosta. Hän työskentelee itsenäisesti sekä osana Horonkäristys-duoa. 31. tammikuuta 2019 saakka hän toimii esitystaiteen läänintaiteilijana Satakunnassa. Karuvuoren ihanteita ovat rohkeus, viisaus ja valistuneisuus, tasa-arvo, totuus ja rakkaus.

”Maailma on kohtaus. Taide yleensä ja performanssi etenkin tarjoavat monenlaisia edellytyksiä kohtaamisille. Vuorovaikutus yleisön kanssa on paitsi välttämätön ja hedelmällinen, myös kammottava elementti. Sosiaalisten tilanteiden hallitsemattomuus ja kaoottisuus tekevät sen, ettei voi koskaan täysin varautua siihen, mitä saa. Ja se juuri esityksissä on hienointa!”

Karuvuori toimi myös vuoden 2017 Kiertoliikkeen moderaattorina.

Maire Karuvuori

Hanna-Reetta Schreck

Hanna-Reetta Schreck on helsinkiläinen taide- ja kulttuurihistorioitsija, tutkija, tietokirjailija, opettaja sekä kulttuurihallinnon ja -politiikan asiantuntija.

Schreck julkaisi syyskuussa 2017 laajasti huomiota ja kiitosta keränneen elämäkerran suomalaisesta kuvataiteilija Ellen Thesleffistä (Teos). Samalla hän on viime vuodet työskennellyt asiantuntijana Suomen Teatterit ry:ssä sekä taidehistorian tuntiopettajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin avoimessa yliopistossa. Rikkaan työhistoriansa ansiosta hänellä on kokemusta sekä vakituisista työsuhteista kulttuurihallinnossa että määräaikaisista töistä ja apurahatutkijan arjesta.

Schreck toimi yhdessä Maire Karuvuoren kanssa myös vuoden 2017 Kiertoliikkeen moderaattorina.

Hanna-Reetta Schreck

Pin It on Pinterest

Share This